CEVAP ZIT ANLAMLISI

Zıt anlamlı kelimeler, birbirleriyle tamamen zıt anlamlara sahip olan kelimelerdir. Örnek olarak "sıcak" ve "soğuk", "iyi" ve "kötü", "büyük" ve "küçük" gibi kelimeler verilebilir. Zıt anlamlı kelimeler, dilin kullanımında sıkça kullanılır ve kelime dağarcığımızın temelini oluşturur.
Zıt anlamlı kelimelerin farklılıkları, bizim için ifade etmek istediğimiz şeyleri daha net bir şekilde iletmemizi sağlar. Örneğin, "sıcak" kelimesiyle bir şeyin sıcaklığını ifade ederken, "soğuk" kelimesiyle de aynı şeyi ifade edebiliriz ancak iki kelime arasındaki zıtlık, anlatmak istediğimiz şeyin belirginleşmesine yardımcı olur.
Zıt anlamlı kelimeler aynı zamanda yazılı ve sözlü iletişimin anlaşılmasını kolaylaştırır. Birini kullanıp, ardından zıt anlamlı kelimeyi kullanarak, anlatmak istediğimizi daha iyi vurgulayabilir ve belirginleştirebiliriz. Bu nedenle, zıt anlamlı kelimeler, her dil için önemli bir unsurdur.
"sual" olur. Bunun nedeni de, sual ve soru kelimelerinin eş anlamlı olmasıdır. Yani, iki eş anlamlı kelime, bir diğer kelimenin zıt anlamlıları olabilmektedir. Bu zıt anlamlı kelimeleri daha iyi ayırt etmek için şu cümle örneklerini verebiliriz: Çocuk çok zayıf Cevap kelimesinin 2 tane zıt anlamlı. Vardar ise karşıt anlamlılık ile ilgili şunları söyler: “Karşıt anlamlılık, İnsana birkaç kelime ile cevap verseler yine neyse, fakat ne evet ne hayır!Cevap kelimesinin zıt (karşıt) anlamlısı Sual, Soru Türk Dil Kurumu’na göre Cevap kelimesinin anlamı: isim, Bir soruya, bir isteğe, bir söz, bir davranış veya yazıya verilen . WebCevap zit anlamlisi. Cevap sözcüğünün 2 adet zit anlamlisi karşılığı bulunmaktadır. Cevap ile karşıt anlama gelen zıt anlamlı kelimeler aşağıdaki gibidir; Cevap sözcüğüne ait zıt .

Mar 4,  · Cevap kelimesinin zıt anlamını soru kelimesi oluşturmaktadır. Bir kelimenin zıt anlamını demek o kelimenin tam karşısında ve tersi olan anlam demektir. Cevabın Zıt Anlamı Olan Kelimeler Bir kelimenin zıt anlamı tam tersine denk gelen anlamı . Feb 17,  · Cevabın Zıt Anlamlısı Olan Sözcük ve Örnek Cümleleri Türkçe ’de yer alan çok sayıdaki kelimenin eş anlamlıları (anlamdaşları) olduğu gibi anlamca karşıtlık belirten .

Oct 20,  · Cevap kelimesinin zıt-karşıt anlamı, anlamlısı: Soru, Sual. Cevap kelimesinin eş anlamı, yakın anlamı, anlamdaşı: Yanıt, Tepki, Karşılık. Bir kelimenin zıt anlamı tam . WebUusimaa (ruots. Nyland) on Suomen maakunta, joka sijaitsee Suomenlahden rannikolla. Uudenmaan historiallinen maakunta käsittää laajemman alueen, joka jakautuu .
Uusimaa ruots. Nyland on Suomen maakunta , joka sijaitsee Suomenlahden rannikolla. Uudenmaan historiallinen maakunta käsittää laajemman alueen, joka jakautuu Uudenmaan ja läntisen Kymenlaakson nykymaakuntiin. Etelässä lähin naapuri on Viro , jonka erottaa Uudestamaasta 60—90 kilometriä leveä Suomenlahti. Uusimaa on ylivoimaisesti Suomen runsasväkisin ja tiheimmin asuttu maakunta:

Uusimaa ruots. Nyland on Suomen maakunta , joka sijaitsee Suomenlahden rannikolla. Uudenmaan historiallinen maakunta käsittää laajemman alueen, joka jakautuu Uudenmaan ja läntisen Kymenlaakson nykymaakuntiin. Etelässä lähin naapuri on Viro , jonka erottaa Uudestamaasta 60—90 kilometriä leveä Suomenlahti. Uusimaa on ylivoimaisesti Suomen runsasväkisin ja tiheimmin asuttu maakunta: Maakunnan väestötiheys on kymmenisen kertaa korkeampi kuin Suomen keskiarvo.

Uudenmaan väkilukua kasvattaa sekä syntyneiden enemmyys että muuttovoitto Suomesta ja ulkomailta. Helsingin alue on ollut nimistön pohjalta alun perin hämäläisten asuttama alue. Läntiselle Uudellemaalle tuli kristittyä ruotsalaista asutusta mahdollisesti jo luvulla, mutta erityisesti osana ruotsalaisten Suomen rannikkoalueiden kolonisaatiota ristiretkien vanavedessä —luvuilla, jolloin ruotsinkielinen asutus levittäytyi myös itäisen Uudenmaan alueelle.

Kun Helsinki virallistettiin Suomen pääkaupungiksi vuonna , suomen kieli alkoi taas yleistyä Helsingissä ja sen ympäristössä. Miljoonan asukkaan raja ylittyi luvun alussa. Alueelle muutti runsaasti suomenkielistä väestöä, luvulla ovat myös maahanmuuttajat paisuttaneet väkilukua. Nykyisin suomi on enemmistön äidinkieli suurimmassa osassa maakuntaa, ruotsia puhuu äidinkielenään kahdeksisen prosenttia väestöstä. Vuonna perustettu Itä-Uudenmaan maakunta liitettiin kokonaisuudessaan Uudenmaan maakuntaan vuoden alussa.

Uudellamaalla tuotetaan noin 40 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Elinkeinorakenne on palveluvaltainen. Uusimaa jakaantuu neljään seutukuntaan ja een kuntaan , joista kolmetoista on kaupunkeja. Viisitoista kuntaa on kaksikielisiä. Uudenmaan maaperä on peruskalliota : graniittia , gneissejä ja erilaisia seoskivilajeja. Alueen länsiosan kallioperälle ovat tyypillisiä liuskeisissa gneisseissä olevat kalkkikivijuonteet.

Lohjan alueella on rikas kalkkikivivyöhyke ja kalkkikiven louhinnalla on siellä vuosisataiset perinteet. Lohjanjärven rannoille on kehittynyt omintakeisesti muodostuneita kalkkikivikallioita, kuten Ämmänuuneiksi kutsutut kalkkikivionkalot. Järvenpään ja Keravan alueella kallioperä on mikrokliinigraniittista. Alueella on myös metamorfisia ja migmaatiittisia kivilajeja sekä granodioriittisten ja kvartsidioriittisten kivilajien nauha. Pohjois-Espoossa on laajoilla alueilla vallitsevana kivilajina mikrokliinigraniitti.

Pinnanmuodoltaan Uusimaa on yhtenäistä sisämaasta Suomenlahtea kohti viettävää rannikkomaata. Pienissä piirteissä maakunnan pinnanmuodot sen sijaan vaihtelevat runsaastikin.

Keski- ja Itä-Uudellemaalle ovat ominaisia savikkomaat, joita halkovat Salpausselän rinteen lähteistä ja pikkujärvistä alkunsa saavat rannikkojoet.

Rannikon tuntumassa on jyrkkäpiirteisiä avokalliomaastoja. Maakunnan korkeimmat mäet ja vuoret sijaitsevat alueen länsiosissa, esimerkiksi Keinumäki metriä merenpinnan yläpuolella ja Mankoolin kukkula metriä mpy.

Lohjan Nummi-Pusulassa sijaitseva Lintukiimanvuori metriä mpy on tunnettu näköalapaikka. Voimakas murtumasysteemi tekee Uudenmaan mäistä ja vuorista jyrkkäseinäisiä. Hiidenkirnuja esiintyy muun muassa Hangossa ja Vihdissä. Itämeri -vaiheiden muinaisrannat ovat jättäneet maisemaan jälkensä paikoittaisina törminä.

Uudenmaan maalajit muodostuivat mannerjään sulaessa. Kun mannerjää pysähtyi paikoilleen sadoiksi vuosiksi, syntyivät salpausselät ja Lohjanselkä.

Niiden eteläreunoille kerrostui karkeampaa maa-ainesta hienojakoisemman aineksen kulkeutuessa kauemmaksi synnyttäen silloisen meren pohjaan nykyiset viljavat savikot. Kun jään reuna alkoi Salpausselkävaiheen jälkeen vetäytyä, Lohjanselkä salpasi luoteispuolelleen läntisen Uudenmaan järviseudun. Siellä on maakunnan laajin yhtenäinen vesistö, Lohjan reitti , johon kuuluvat Uudenmaan suurimmat järvet Lohjanjärvi km², josta saaria 31 km² ja Hiidenvesi 29 km².

Hangon ja Pellingin välinen rannikko kuuluu läntiseen Suomenlahteen, Pellingin itäpuolinen rannikko puolestaan itäiseen Suomenlahteen. Veden suolapitoisuus on alhainen, lännessä noin 6,5 promillea ja laskee itään mentäessä. Jääkauden jälkeinen maankohoaminen on muuttanut Uudenmaan rantaviivaa.

Vedenpinnan ollessa korkeimmillaan koko nykyinen Uudenmaan alue sijaitsi veden alla, lähimmät vedenkoskemattomat alueet sijaitsevat maakunnan luoteisosan kupeessa.

Lännessä kohoaminen on nopeampaa kuin idässä. Uudenmaan rannikkovyöhyke on erittäin rikkonainen. Merenrannikon lahdet kuten myös sisämaan kapeat järvet ja joet kulkevat usein kallioperän suorissa, jyrkkärinteisissä murroslinjoissa.

Useat merenlahdet työntyvät syvälle sisämaahan, kuten Espoonlahti ja Pohjanpitäjänlahti. Niemistä pisimpiä ovat Hankoniemi , Upinniemi ja Porkkalanniemi. Etenkin läntisen Uudenmaan ulkosaaristossa on lukuisia pieniä kalliosaaria, luotoja ja kareja. Sisäsaaristossa saaret ovat isompia, kapeiden salmien toisistaan erottamia. Maanviljelyn ja asutuksen osuus kasvaa mantereen läheisyydessä. Huomattavimpia saaristoalueita ovat Tammisaaren saaristo sekä Porvoon ja Pellingin saaristot.

Porkkalan ja Sipoon välisellä rantavyöhykkeellä on runsaimmin avoimia selkiä, Helsingin edustan saaristovyöhyke on verrattain kapea. Uusimaa sijaitsee pohjoisen havumetsävyöhykkeen eteläosassa, ja sen alavyöhykkeistä hemiboreaalisen alavyöhykkeen ja eteläboreaalisen alavyöhykkeen rajalla.

Lounaisen Uudenmaan hemiboreaalinen kasvillisuusvyöhyke ulottuu linjalle Nummi-Pusula—Helsinki. Hemiboreaalisella alueella yleisin metsätyyppi on käenkaali-mustikkatyyppi. Keski- ja Itä-Uusimaa kuuluvat eteläboreaaliseen alavyöhykkeeseen, jossa vallitsee mustikkatyyppi. Kasvillisuus on Uudellamaalla pohjoisempaan Suomeen verrattuna rehevää. Suurin osa Suomen laajoista lehtoalueista sijaitsee joko Uudellamaalla tai Varsinais-Suomessa. Tammi ja saarni kasvavat luonnossa harvinaisina Uudellamaalla, jossa ne ovat levinneisyytensä pohjoisrajalla.

Kanta-Hämeen ja Kymenlaakson maakuntien puolella niitä ei juurikaan tapaa. Laajoja lehtoalueita jaloine lehtipuineen on erityisesti Uudenmaan hemiboreaalisilla seuduilla. Tammi muodostaa laajahkoja sekametsiä lähinnä maakunnan länsiosan hemiboreaalisella alueella sekä muutamin paikoin pääkaupunkiseudulla, kuten Vantaalla Tammiston luonnonsuojelualueella.

Myös pähkinäpensas on yleinen Uudenmaan lehdoissa. Arat hedelmäpuut, kuten kirsikka , päärynä ja luumu , menestyvät Uudenmaan puutarhoissa. Valkovuokko on Uudenmaan nimikkokasvi ja se on yleinen koko maakunnassa. Huhtikuun lopussa ja toukokuun alussa Uudenmaan runsaat lehdot peittyvät valkovuokkomereen. Koilliseen mentäessä kasvillisuus muuttuu karummaksi, mutta myös Itä-Uudellamaalla on etenkin savikkoalueilla varsin rehevää kasvillisuutta.

Kaskenpolton seurauksena ja muuta Suomea lauhkeamman ilmaston vuoksi koivu ja leppä ovat yleistyneet, vaikkakin valtapuita ovat yhä kuusi ja mänty. Sisäsaaristossa kasvillisuus on samantyyppistä kuin mantereella, mutta ulkosaariston kallioilla on karua. Rannikon vesialueita leimaavat laajat ruoko - ja kaislakasvustot. Ulkosaarien ympärillä on rakkolevä - ja ulompana punalevävyö.

Soita on Uudenmaan pinta-alasta alle kymmenesosa. Pääkaupunkiseudun luoteisosassa sijaitsee tuhansien hehtaarien laajuinen luonnonsuojelualue Nuuksion kansallispuisto karuine kalliomäkineen ja kosteine kuusivaltaisine rotkoineen ja rämeineen. Pääosa Uudestamaasta sijaitsee Salpausselkien ja Suomenlahden välisellä vähäjärvisellä vyöhykkeellä. Eritoten savikkoseuduilla vedenkokoumat ovat matalia ja harvalukuisia.

Maakunnan länsiosassa Lohjan ja Vihdin seudulla järvisyys on sen sijaan melko runsasta. Nuuksion järviylänköalue Espoossa tunnetaan monista järvistään ja lammistaan. Maakunnan suurin järvi sekä pinta-alaltaan että vesitilavuudeltaan on Lohjanjärvi.

Se on suomalaisittain syvä: keskisyvyys on 12,7 metriä ja syvin kohta 55 metriä. Lohjanjärven kryptodepressio eli merenpinnan alapuolinen vesitilavuus on Suomen suurin, 85 miljoonaa kuutiometriä.

Vesimäärältään toiseksi suurin on Artjärven Pyhäjärvi, jonka keskisyvyys on Suomen järvien toiseksi suurin. Pyhäjärvi sijaitsee pääosin Päijät-Hämeen puolella. Uudenmaan lounaisosassa sijaitsee tekojärvi Gennarbyviken. Se on entinen merenlahti, joka erotettiin Suomenlahdesta patoamalla vuonna Uudenmaan 20 pinta-alaltaan laajinta järveä mukana myös järvet, jotka ulottuvat naapurimaakuntien alueelle [19] :. Uudellamaalla sijaitsee viisi kansallismaisema-aluetta, jotka Suomen ympäristöministeriön asettama työryhmä määritteli vuonna Uudeltamaalta tunnistettiin seitsemän ekologista verkostoa luvulla.

Verkostot koostuvat ekologisesti merkittävistä kohteista, jotka integroituvat hyvin toisiinsa. Ympäröivistä alueista ne erottautuvat mosaiikkeina, joita tarkastellaan yhtenäisinä kokonaisuuksina maankäyttöä ja luonnonhoitoa koordinoitaessa. Yleistä niille on metsäisyys suhteessa ympäröiviin alueisiin, mutta myös soita on runsaasti. Soita on etenkin pohjoisella Uudellamaalla, mutta myös Hangon-Raaseporin verkostossa, joka kattaa lounaisen Uudenmaan.

Arvokkaita lintualueita on Kirkkonummen-Nuuksion verkostossa ja Sipoonkorvessa. Porvoon-Loviisan ja Itä-Uudenmaan verkostolle tyypillisiä ovat kosteikot ja kytkeytyneet maatalousmaat. Lohjanjärven verkostoa leimaa kalkkivaikutteisuus ja Kirkkonummen-Nuuksion verkostolle ovat leimaa-antavia aapasuot. Uusimaa kuuluu eteläisimmiltä osiltaan sekä Lohjanjärven alueella hemiboreaaliseen ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeeseen.

Pääosin ilmasto on kuitenkin eteläboreaalista kuusivyöhykettä. Maakunta sijaitsee manner - ja meri-ilmaston välissä, joten paikalliset erot lämpötiloissa ja sademäärissä ovat sangen suuret. Itämeri vaikuttaa ilmastoon koko maakunnan alueella, rannikolta pohjoista ja koillista kohti väheten.

Cevap zıt anlamlısı nedir? Cevap kelimesinin zıt anlamlıları neler? Hemen tıkla kelimenin birden çok zıt anlamlısını kapsamlı bir şekilde öğren! Cevap kelimesinin zıt (karşıt) anlamlısı Sual, Soru Türk Dil Kurumu’na göre Cevap kelimesinin anlamı: isim, Bir soruya, bir isteğe, bir söz, bir davranış veya yazıya verilen .